When I was a child, I used to spend my summers in the city. Our family hadn’t a summer place. I didn’t have grandmothers or grandfathers living in the country. I was a city-girl. Country-living seemed strange and the mere thought of leaving the city for the summer was funny.
To leave for the country was to spend time in a place where there was nothing to do! That was my thought.
I can’t stay in the city when it’s summertime. There is too much to do and I want my peace after the busy winter and spring.
I’ve become a country-girl, well, maybe not exactly a girl anymore, but anyhow.
(the house in the photo is just some house I once passed by)
9 comments:
kehota aloittamaan vasikasta. Sillä ei ole sarvia :)
Tai ei sinun tarvitse kehottaa, minä täällä vain kirjoitan huonosti. Mutta oikesti vasikoita on mukavaa silittää :)
Heh, Tuima, ehkä se olisi viisainta. Vasikat ovat kai kilttejä kaupunkilaisille...?
Min systersson fragade da han sag en ko for forsta gangen: Var ar startknappen?
HPY, jag tror att jag skulle ha kunnat fråga alldeles samma sak:)
(var finns den förresten...)
Jag vet inte, for nu minns jag battre. Det var inte min systersson som stallde fragan. Det var jag! (Han sag inte skilland pa ko och hast.)
Hahhah, HPY, så att vi vet inte det fortfarande!
Minunkin maallaolokokemukset olivat lapsuudessa harvinaisia vaikka emme kaupungissa asuneetkaan. Olin jo yläasteella kun "jouduin" harjoittelemaan maatalon emännöintiä, siinä juurikaan onnistumatta, lucky me! Jäi sitten ryhtymätä senkin talon emännäks:)
Mä pelkään lehmiä...
Minäkin pelkään lehmiä, Salka, se lienee suurin syy, miksi en ole vieläkään uskaltanut koskea, kun on kohdalle tullut.
Aika harvoin ollaan kohdattu ylipäänsä, lehmät ja minä:)
Post a Comment