Tuesday, 17 April 2007

The Girl

I feel bad, mother. I’d like to shout and hurt somebody, but I can’t. It’s forbidden to hurt other people. I can’t do that. I have to be good.

But I’m so angry, mother. I’d like to tear eyes off somebody, I’d like to kick someone in the belly and hit somebody in the head with a steel bar and see how blood flows.

But I can’t, mother. I have to be nice and gentle and I can’t feel anger, it’s so ugly. And I’m ugly, too. I don’t want to be horrible. I don’t want to have these awful thoughts, can’t have them, no. I feel so guilty, because I’m bad if I think like this.

I can’t hurt anybody, mother. Not other people.

Only myself. Because I’m bad.



5 comments:

Celia said...

Pienistä kilteistä tytöistä kasvaa isoja kilttejä tyttöjä, jotka edelleen voivat huonosti, tuntevat syyllisyyttä vihantunteistaan, vahingoittavat itseään.

Onneksi tällä tytöllä on äiti, jolle hän voi kertoa ja joka kuuntelee lastaan. Niin arvelen, että hän tosiaankin kuuntelee tytärtään. Eikä hän kertaakaan sanonut, että ole hiljaa, niin ei saa sanoa. Onneksi.

SusuPetal said...

Celia, paljon vihaa kääntyy sisäänpäin, kun ulospäin pitää olla kiltti. Johonkin se viha täytyy purkaa, joten ei ihme, että itsetuhoiset ajatukset alkavat riivata. Pahan olon pitää tulla ulos jostain, vaikka sitten viiltojen kautta.
Se on surullista. Ja surullista on se, että aina ei edes lähellä oleva rakastava vanhempi tai muu henkilö pysty vakuuttamaan nuorelle, että olet riittävän hyvä, tarpeeksi hyvä.

Celia said...

Niin, se on todella surullista.

hpy said...

I think I'll buy you some paper and pencils. You'll draw your evil thoughts on paper and later you'll be a great artist, little girl.

SusuPetal said...

Celia, surullista.

Creating is one answer, one way to cope with feelings, that's true, HPY. Let's wait and see if she succeeds in being an artist.